Koska en tiedä, ketä äänestäisin, päätin tutustua puolueiden vaaliohjelmiin. Ja maikkana tietysti suuntasin katseeni koulutuspolitiikkaan. Mitä jäi käteen? Ei paljon mitään. Koulutuspolitiikka on niin suurta konsensusta, että sen perusteella ei taideta puoluetta valita. Pieniä linjaeroja on toki olemassa, mutta pääosin kaikki ovat sitä mieltä, että peruskoulu on mahtava paikka ja opettajat aivan huippuja, joten jatko on turvattava pitkälti nykyisellään. 

Suurin ähky tuli kauniiden lauseiden lukemisesta ja ylenmäärin käytetyistä passiivimuodoista, jotka eivät sido ketään mihinkään. On vastattava - on tuettava - on oltava - on sidottava - on turvattava - tulee kehittää - on estettävä - on säädettävä - suunnataan - huolehditaan. Kokoomuksen sanoin: Opetuksen tulee antaa jokaiselle lapselle mahdollisuus kasvaa täyteen mittaansa. Tuota epämääräisemmin ja samalla ylevämmin asiaa tuskin voisi ilmaista. 

Mitä jäi mieleen:

  • Jokseenkin kaikki painottavat sitä, ettei koulupolulta saa tipahtaa kukaan ja kaikille pitää olla jatko-opintopaikka. 
  • Pakollista viikkotuntimäärää halutaan lisätä (Kok) maltillisesti (KD).
  • Opettajien lomautuksia ei voida hyväksyä (Kok).
  • Esiopetus säilyy vapaaehtoisena, mutta maahanmuuttaja- ja romanilapsia kannustetaan siihen (KD).
  • Opetusryhmien enimmäiskoko säädetään lailla (KD, Vas) tai asetuksella (Persu). Ryhmäkokojen on oltava riittävän pienet (Kok) - ilmeisesti ihan itsestään. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvia voimavaroja suunnataan ryhmäkokojen pienentämiseen (Kesk). Myös Demarit haluavat pienentää ryhmäkokoja. Joten tämä voitaneen pitää sitten luvattuna, vai mitä!
  • Uskonnon opetus säilyy ennallaan (KD ja Persu).
  • Vihreät mainitsevat riittävät resurssit tehostetun ja erityisen tuen järjestämisen (jonka taitavat mainita kaikki) lisäksi sen, että poikkeuksellisen lahjakkaiden täytyy voida opiskella lähikoulussaan siten, että tavanomaista syvällisempää ja nopeammin etenevää ohjausta on saatavilla.

Ei siis oikeastaan mitään mainittavaa. Kaiken lisäksi vaaliohjelmissa koulutuksen osuus on hyvin eri mittainen eri puolueilla. Osalta löytyy lisäksi pitkiä koulutuspoliittisia ohjelmia erikseen. Jos vaaliohjelmien koulutusosiosta jotain särähtävää pitää etsiä, niin ehkä pari asiaa Persujen ohjelmasta.

  • Kieltä osaamattomat maahanmuuttajalapset on ensin laitettava erilliseen kielenopetukseen ennen normaaliehin opetusryhmin sijoittamista. (En tiedä, kuinka pitkää aikaa tässä ajetaan takaa, mutta tosiasia lienee, ettei kieltä voi oppia oppiaineista erillään kuin tiettyyn rajaan saakka. Eli oppiainesanasto opitaan oppiaineen tunnilla eikä erillisillä suomen tunneilla.)
  • ...taide- ja käsityöaineiden entistä suurempaan tuntimäärään... Liikunnan lisääminen.... Resursseja voisi vapauttaa tekemällä pakkoruotsi vapaaehtoiseksi aineeksi niin toisella asteella kuin peruskoulussakin. Luopumalla pakkoruotsista vapautuu aikaa myös muille kielille, kuten englannille, saksalle, ranskalle, espanjalle ja erityisesti Itä-Suomessa tärkeälle venäjälle. (Peruskoulun kannalta tämä on kiinnostavaa. Pakkoruotsiin ei peruskoulussa montaa tuntia mene, joten aika paljon yritetään tunkea tilalle. Lisäksi tuo kielilista on kiinnostava puolueelta, joka niin kovin kannattaa paikallisuutta. Miksi siis ei mieluummin juuri ruotsi, viro, tanska, norja ja vaikka unkari.)

Persut saivat tässä aivan liikaa huomiota. Heidän ohjelmansa kunniaksi on varmaan sanottava monien konkreettien asioiden listaaminen (listoja kyllä esittää moni muukin puolue), mutta ohjelmasta paistaa tietty raakilemaisuus. Asioita ei ehkä ole ihan loppuun saakka pohdittu. 

Summa summarum: Koulutuspolitiikan ohjelmien perusteella en pysty puoluetta valitsemaan.